Ajatukset ovat kuin hyttyset. Ne voivat pörräillä ympärilläsi, kerjäen huomiota, ne voi tulla ihollesi ja juoda vertaasi(-voimaasi), tai niitä ei sillä hetkellä jostain syystä ole. Pystytkö lopettamaan ajattelua? Vai ajatteletko 'nyt lopetan ajattelun'?
Ajatusten vangiksi jääminen on hyvin helppoa, asia pahentuu entisestään jos suurinosa niistä on negatiivisia uskomuksia itsestä, muista ja maailmasta. Ajatukset voi todellakin vääristää todellisuutta, luoda mieleen solmuja joista eroonpääseminen tuntuu mahdottomalta. Ajatukset voi myös todellakin tuntua todellisilta, toisaalta jos ne positiivisa, niin se on hyvä asia, usein se on että suurinosa ajatuksista ovat negatiivisia, ja alamme uskoa niihin. Ajatukset ovat usein suurin lähde kärsimykselle.
Ajatteleminen ei ole paha asia, mieli on hyvä renki mutta paha isäntä. Nykyinen aikamme painottuu tietoon ja informaatioon, ihmiselle joka ei pysty helposti nukahtamaan kun ajatuksia pörräilee ympärillä hyvällä mitalla, syötetään unilääkkeitä. Muihin vaivoihin samalla tavalla tarjotaan tilapäistä ongelman _helpotusta_, ei korjausta ongelman juurta.
Kun ajattelet, et ole nykyhetkessä. Saatat olla hyväksymättä nykyhetkeä juuri sellaisena kuin se on, tai murehdit menneisyyttä; mitä olisit toisin voinut tehdä tai olet luomattomassa tulevaisuudessa.
Itseäni vaivasi tämä pitkän aikaa, en ollut itseni, olin joku muu. En ollut täällä koska en hyväksynyt nykyhetkeä, joten pakenin ajatuksiini ja syvälle. Jossain vaiheessa niistä tuli hyvinkin negatiivisia; masennus, unettomuutta, todella heikko itsetunto, jatkuvaa tylsistymistä, päivittäistä itsemurhan ajattelua.
Nykyhetken yksityiskohtien, kokonaisuuksien havaitseminen katkaisee ajattelun, tai keskittyminen yhteen asiaan täydellisesti, esimerkiksi hengitykseen, musiikkiin tai kokonaiseen hetkeen kuten se on, hyväksymällä kuten se on, olla kokijana, olla osa hetkeä.
Kokonaisvaltaisemmin aihetta käsittelee Eckhart Tolle. https://www.youtube.com/watch?v=0KNefVPDbsQ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti