Pieniä uutisia, Kabbala

On niin pitkä aika kun viimeksi kirjoitin tänne. Syyt varmaankin ovat, en ole saannut oivalluksia joita voisin jakaa. Pyrin jakamaan sen minkä ymmärrän, joskus toinen este tulee siihen että en osaa tarpeeksi hyvin ilmaista sen, taikka se on vain liian... outoa. Sekä viimeaikoina tapahtuneet radikaaliset muutokset vaativat energiaani, ja pitihän laittaa jalat maahan ja järjestää asiat.

Siitä välittämättä, uutta tekstiä pukkaa. Joskus intuition varassa päätän mistä aiheesta kirjoitan, mutta silti olisi mukavaa saada kysymyksiä jos joitakin kiinnostaa näkemykseni asiasta. Kuitenkin viime aikoina selvitin pari aihetta, tykkään tutkia erilaisia uskontoja, uskomuksia ja muita paranormaalisia asioita mieli auki. Säilytän kriittisyyden ja oman intuition, enkä ime tietoa kuin kone. En ole varma edes, onko minulla omaa uskontoa. Minulla on tietoa ja uskoa, miksi se pitää naamioida uskonnoksi? Jokaisella on oma ainutlaatuinen tie kuljettavana, omat ongelmat kohdattavana, omat voitot voitettavana. Erilaiset uskonnot tekevät ihmisistä... eristyineitä.

Asiasta kukkaruukkuun, nyt on Kabbalan vuoro.

Kabbala luotiin 5000 vuotta sitten - haudattiin 2000 vuotta sitten yksinkertaisesta syystä; sille ei ollut kysyntää.  Kuitenkin, Kabbalan profeetat kertoivat silloin että Kabbalalle tulee oma kultainen aika, 2000-luvulla, meidän aikanamme. Kerrottiin myös, että pimein hetki on ennen aamun sarastusta...

Muinaisessa ajassa, puhutaan nyt n. 2000-5000 vuotta ennen ajan laskumme alkua, ihmiset elivät Luonnon kanssa harmoniassa. Ihmisillä ei ollut kieliä, kommunikointi tapahtui ajatusten tasolla sekä kehon viestien avulla. Ihmiset elivät yhteisen hyvän vuoksi, eikä egoismista ollut mitään hajua. Ihmiset olivat altruistisia.

Luonto muuttui, ihminen sopeutui Luonnon kanssa. Mitenköhän asia on tänään? Egoismin synnystä ihminen alkoi käyttää hyväksi Luontoa, raivaalla metsät pistäen puut ja pölkyt pinoon, raivaten raivolla lisää tilaa, resursseja ja kauneutta Luonnolta, ihan vain oman edun vuoksi. Sekä, viime aikoina selvitettiin, mitä suuremmassa kaupungissa sekä keskemmällä ihmiset asuvat, sitä oudommat sairauksia heillä on.

Noh, katsokaapas millaisessa jamassa olemme. En henkilökohtaisesti ollenkaan nauti tästä, voihan nuo erilaiset elektroniikka-härpäkkeet olla hyödyksi, mutta... Olemme miltei unohtaneet toisemme. Tallaamme toisten päälle, kellekkään ei ole varmaan tuntematon käsitä selän takana puhumista, kostaminen, sotiminen sekä varastaminen. Eiväthän puiden oksat ole sentään niin tyhmiä, että alkaisi vahingoittaa toisiaan?

Pointtini on se, että olemme toivottovasti loppuvaiheilla pimeyden vuoksi. Eliitti on pitkään vedellyt meitä kaikkia narusta, mutta muutoksia on näkymässä, sekä ei-niin-suuret uutissivustot uutisoivat noiden touhuista, paljastavat heikot paikat.





Olemme unohtaneet henkisyytemme. Kuulema ihminen oli Jumalan kaltainen mahtava valo-olento, kunnes jostain syystä meidät heitettiin pimeyteen. Heitosta sekä pimeydestä en olisi niinkään varma itsekkään, versioita, teorioita on monia. Koitappa etsiä sieltä heinäkasasta totuuden siemen, edes.

Kabbalan mukaan, Luonto ja Luoja ovat toistensa synonyymejä. Melankolista, eikö? Minulla on ollut ennenkin pieni aavistus tästä - ja pidän tätä oikeana. Onhan Luonto tarpeeksi monimutkainen enkä ymmärrä sitä, kaikki bakteerit, kasvit, kalat, linnut, ihminen... Mutta toisaalta, tiedämme Luonnosta vain sen fyysisen puolen, kaikella on toinen puoli. Voisin odottaa, että Luonnon taakse kätkeytyy jotain niin suurta ja uskomatonta, että jalkani alkaisivat tutista.

Luonto kehitti meille viisi aistia, kaikkihan varmaankin tietävät mitkä ne on. Siltikin, se jätti meille kehittämättä kolmannen silmän. Kabbalan mukaan tässä on ideana, että kun tiedostamme oman Jumaluutemme, alamme kehittämään sitä itse. Viidet aistit mitä meillä on, analysoivat ja keräävät tietoa ulkomaailmasta. Kukaan ei toisaalta tiedä, minkälainen se on paljaana. Mitä kolmas silmä aistii? Emme käsittele sitä tässä.




Olen kuullut sanonnat montakin kertaa - Kukaan ei valaistu ennenkuin kaikki valaistuvat.

Onhan esimerkiksi Buddha valaistunut monesta muusta - ilman että kaikki valaistuisivat? Kabbala tarjosi minulle tähänkin kysymykseen vastauksen. Olemme kaikki yksittäisiä palasia suuresta palapelistä. Jokainen meistä 'omistaa' erityistä tietoa, mitä joku toinen ei omista. Jokainen muistaa jotain, mitä toinen ei omista jne. Kun me kaikki yhdistymme/valaistumme, meistä tulee... Jotain todella suurta.

En sulje tuon takia jokaisen omaa yksittäistä valaistusta. En itse edes suosittele ottamaan valaistusta kauhean vakavasti...

Esittelin Kabbalan pintapuolisesti, luin pienen kirjahkon 'Johdanto Kabbalaan' - Tri Michael Laitman. Kiinnostava kirjanen.